Will I leave my heart in Tokyo

Unohdin kokonaan tehdä postauksen perusjutuista vaihdossani. Olen siis lähdössä vaihtoon pääsiäisenä ja tulen takaisin elokuun alussa. Pääsen kokemaan Japanin kevään ja kesän, mutta onneksi en jää koko elokuuksi, sillä se on kesän kuumin kuukausi. Jo kesä-heinäkuussa lämpötilat alkavat olla suomalaisen makuun turhan lämpimät, mutta onneksi suurimmassa osassa rakennuksia on ilmastointi. Vaikka lämpötilat ovat kesällä kolmenkymmenen asteen ympärillä, trooppinen kosteus saa olon tuntumaan paljon tukalammalta. Sen sijaan huhti-toukokuu ovat oikein miellyttäviä kuukausia, jolloin lämpötila on Suomen kesä-toukokuun lukemissa. Lisäksi pääsen näkemään kirsikankukkien kukinnan huhtikuun alussa, jee!

Opiskelen Aoyama Gakuin Universityssä, jonka kampus sijaitsee Shibuyassa Tokion keskustassa. Yliopisto on yksi monista Aoyama Gakuinin oppilaitoksista, joihin kuuluu monentasoisia kouluja aina esikoulusta lukioon. Instituutio on perustettu jo 1800-luvun puolella lähetyssaarnaajien toimesta, mutta yliopisto perustettiin vasta vuonna 1949. Yliopiston koulutuspolitiikka perustuu nettisivujen mukaan kristinuskolle ja yhteistyöyliopistoina onkin mm. Texas Christian University. Koulun mottokin tulee suoraan Raamatusta (Matt. 5:13):

"The Salt of the Earth, The Light of the World"

Aoyama Gakuin University on yksityinen yliopisto, mikä selittää uskonnon vahvaa läsnäoloa. Itseä kristinuskon läsnäolo ei ainakaan vielä haittaa, sillä oman käsitykseni mukaan japanilaiset ovat rentoja uskonnon suhteen. Toivotaan, että muut vaihtarit suhtautuvat myös rennolla asenteella uskontoihin ja niiden harjoittamiseen. Aoyamaa arvostetaan erityisesti sen kansainvälisestä ilmapiiristä ja humanististen tieteiden painotuksesta.

Pöllöpatsaita Ikebukuron asemalla kesällä 2014. Patsaat toimivat kohtaamispaikkana paikallisille. Ikebukuron nimi tulee alunperin siitä, että aluella oli ennen muinoin paljon järviä (ike = lampi). Pöllöt leikittelevät Ikebukuron nimellä, sillä pöllö on japaniksi fukuroo eli ふくろう ja bukuro muunnetaan siitä vain lisäämällä dakuten-pilkut ja poistamalla pitkä oo-vokaali: ぶくろ

Asun Ikebukurossa sijaitsevassa asuntolassa, josta on n. 35 minuutin matka yliopistolle. Oma huoneeni on kooltaan n. 14 neliötä ja siihen sisältyy pieni vessa, jääkaappi ja kaksi keittolevyä. Huone on kalustettu ja siinä on ilmastointi. Kolikkopesulastakaan ei ole ilmoitettu hintaa (toisin kuin miesten asuntolassa), joten oletan sen vielä tässä vaiheessa kuuluvan vuokraan.

Vuokra on n. 500 e/kk, mikä on kohtuullista, koska se sisältää sähkön, kaasun ja netin. Tokio on kuitenkin yksi maailman suurimmista ja maailmanlaajuisella tasolla mitattuna kalleimmista kaupungeista. Hiukan huono puoli on se, että kotiintuloaika on aina joka ilta klo 23:00. Lisäkustannuksia tuovat julkisen liikenteen kulut ja osa opiskelijoista suosiikin pyöräilyä. Omat pyöräilytaidot ovat kuitenkin niin huonot ja lisäksi ruosteessa, joten päätin jättää harjoittelun siihen kertaan kun asun hiukan pienemmässä kaupungissa.

Oli mielenkiintoista muuten huomata, että miesten asuntolaan kuului ateriapalvelu eikä asuntolassa ollut kotiintuloaikaa. Toisaalta vuokra oli melkein 640 euroa kuussa. Lisäksi asuntola sijaitsee syrjemmässä kuin naisten asuntola ja Ikebukuron ravintola- ja ostospaikkavalikoimaa on hankala voittaa. Sitä siis innolla odotellessa! Japanissa ulkona syöminen on paljon halvempaa kuin Suomessa, joten odotan innolla vakiruokapaikan löytymistä lähettyviltä.