Palatessani ensimmäistä kertaa yliopistolta eksyin hiukan Ikebukuron asemalla. Tämä ei ollut kuitenkaan harmillista, sillä törmäsin asematunnellissa kynsitarrojen myyntikojuun. En ole koskaan käyttänyt kynsitarroja ja kynsien lakkaustaidotkin ovat heikohkot. Myyjä puhui ainoastaan japania ja tarjosi näytettä tarroista kynsiini. Koska kynteni ovat lyhyet, yhdestä liuskasta riitti kahteen kynteen. Tarrat näyttivät kynsilakalta, joka asetettiin kynnelle kalvona ja paineltiin paikoilleen. Ylimääräinen kalvo katkaistiin kynnellä ja kynnet siistittiin pakkauksen mukana tulevalla viilalla. Ainut huono puoli tarroissa oli, että avaamisen jälkeen ne täytyy käyttää pois kuivumisen takia.

Pidin myyjän myyntityylistä, vaikka en ihan kaikkea myyntipuheista ymmärtänytkään: kun esittely oli ohi, hän kehotti katselemaan mitä eri malleja tarroista löytyy, eikä missään vaiheessa tilannetta ollut pakko-ostaa-tunnetta.

Sain persikan värisen kynsilakkaliuskan ja ranskalaisen manikyyrin yhteen kynteen. Jälki muistuttaa aivan normaalia kynsilakkaa. Liuskoja voi jopa hiukan venyttää, jos ne ovat liian kapeita omaan kynteen.

Valitsin hentoa sinistä kukkakuviota sisältävät tarrat ja pyysin lisäksi esitteen yrityksestä. Tarrat maksoivat kolmisentoista euroa, mikä japanilaisella mittapuulla on kallista. Yllätyin kuitenkin tarrojen kestävyydestä: tarroihin ei tullut naarmuja tai lohkeamisia 12 päivän käytön jälkeen. Olisin voinut pitää tarroja pidempäänkin, mutta kynnen luonnollinen kasvu teki tarroista hupsun näköiset. Tarrat eivät myöskään lohjenneet kynsiä leikatessa.

Kynsitarrat 12 päivän käytön jälkeen. Muissa kynsissä Essien kynsilakkaa, joka on ollut kynsillä lyhyemmän aikaa kuin tarrat.

Ostamani kynsitarrat pääsivät käyttöön maanantaina, jolloin menin Nack-tanssikerhon juhliin. Tarroja oli helppo käyttää ja ensikertalaisena onnistuin mielestäni hyvin (ottaen huomioon onnettomat lakkaustaidot). Unohdin kuitenkin taittaa tarrat kynnen yli, mikä on johtanut pieniin lohkeiluihin. En myös venyttänyt tarroja sopivan kokoisiksi kynsilleni, joten osa tarroista on hiukan liian pieniä. (Teen tälläisiä virheitä myös tavallisella kynsilakalla, joten sinänsä kynteni eivät näytä huonommalta.)

Incoco kynsitarrat sävyssä Secret Garden. Neljäntenä päivänä lakassa näkyy hiukan naarmuja. Taustalakka on valkoinen, mutta valossa jopa hopeinen. Sininen sävy sointuu nätisti vaatekaappini pääväreihin. :D

Incoco on alunperin yhdysvaltalainen yritys, joka kahdenkymmenen vuoden tuotekehityksen jälkeen on patentoinut kynsilakasta valmistetut tarrat. Tarrat lähtevät tavallisella kynsilakanpoistoaineella ja ne luokitellaan kosmetiikaksi. Incocoa on saatavilla netin kautta ja tarroja myydään nettisivujen mukaan myös Ruotsissa. Pidin tarroista niin paljon, että aion ostaa niitä lisää. Vaikka tarrat ovat kalliita verrattuna tavalliseen kynsilakkaan, vertaisin niiden jälkeä ja kestävyyttä enemmän manikyyriin. Tällöin niiden hinta on jopa edullinen (yksiväriset n. 9 euroa, kuvalliset n. 12 euroa).